USKO VOIDAAN “NÄHDÄ”
Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy (Heprealaiskirje 11:1).
Uskossa on jotain syvällistä, mikä täytyy ymmärtää selkeästi. Usko voidaan “nähdä”, mutta ei kuitenkaan optisilla silmillä; usko voidaan nähdä hengessä. Heprealaiskirjeestä 11:1 löytyvä uskon määritelmä on Jumalan Hengen kautta annettu määritelmä ihmisille. Hengessä sitä ei kuitenkaan sanota näillä sanoilla, koska usko on hengestä ja se voidaan “nähdä” hengessä.
Otetaan esimerkiksi Markuksen evankeliumin 2. luku, kun Jeesus oli opettamassa eräässä talossa ja Raamattu kertoo, että se paikka oli aivan tupaten täynnä ihmisiä eikä tilaa ollut jäljellä enää edes oven luona. Neljä miestä yritti päästä väkijoukon läpi kantaen halvaantunutta miestä patjalla. Suuren väkijoukon takia he eivät kuitenkaan päässeet ovesta sisälle sinne, missä Jeesus oli, joten he päättivät kiivetä ylös katolle, purkaa katon ja laskea halvaantuneen miehen patjansa kanssa alas aivan Jeesuksen eteen. Raamattu sanoo: “Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: “Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi” (Markus 2:5).
Jeesus “näki” heidän uskonsa; miten? Heidän teoissaan! Paavalilla oli vastaavanlainen kokemus Lystrassa erään syntymästään halvaantuneen miehen kanssa, joka ei ollut koskaan kävellyt. Raamattu sanoo: “Hän kuunteli Paavalin puhetta. Ja kun Paavali loi katseensa häneen ja havaitsi hänellä olevan uskon, että hän voi tulla terveeksi, sanoi hän suurella äänellä: “Nouse pystyyn jaloillesi”. Ja hän kavahti ylös ja käveli” (Apostolien teot 14:9-11).
Huomaa tämä sana “havaitsi”; se tarkoittaa itse asiassa “näkemistä”. Paavali “näki” tämän miehen uskon siinä, miten hän kuunteli ja vastaanotti Sanan. The Complete Jewish Bible sanoo, että Paavali “…katsoi häntä tarkasti ja näki, että hän uskoi voivansa parantua, ja sanoi kovalla äänellä: “Nouse jaloillesi!” Hän hyppäsi ylös ja alkoi kävellä.”
Usko näkyy sanoissasi, teoissasi ja jopa asenteessasi. Usko ei ole passiivista tai pidättyväistä; sinä todistat uskosi teoillasi. Siksi Raamattu sanoo: “Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut” (Jaakob 2:17). Usko ei ole aivojen tai mielen reagointia, vaan se on henkesi reagointia Jumalan Sanaan. Halleluja!
RUKOUS
“Rakas Isä, minä ankkuroin uskoni tiukasti sinun Sanaasi riippumatta ympärilläni olevista olosuhteista tai uutisista. Minä näen luonnollisen yli ja hahmotan tahtosi ja tarkoituksesi uskon silmilläni, Jeesuksen Nimessä. Aamen.”
LISÄOPISKELUA VARTEN:
Roomalaiskirje 10:17; Jaakobin kirje 2:17-18; Heprealaiskirje 11:6; Apostolien teot 14:8-10 AMPC
1 VUODEN RAAMATUNLUKU-SUUNNITELMA
Galatalaiskirje 6:1-18 & Jesaja 9-10
2 VUODEN RAAMATUNLUKU-SUUNNITELMA
1. Kirje Timoteukselle 5:19-25 & Jeremia 40