KRISTUS ELOSSA SINUSSA Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan (1. Korinttolaiskirje 6:17). Maailma saattaa olettaa kristinuskon olevan uskonto, koska monet uskonnon ominaisuudet ovat läsnä kristinuskossa, mutta se ei tee kristinuskosta uskontoa. Kristinuskossa on kyse Kristuksesta elossa ihmisessä, ja on meidän vastuullamme auttaa maailmaa tietämään tämä totuus. Uskonto on pohjimmiltaan ihmisen yritystä miellyttää

JATKA USKOSSASI TOIMIMISTA “Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne. Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan; hän katselee itseään, lähtee pois ja unohtaa heti, millainen hän oli” (Jaakobin kirje 1:22-25). Huomaa tämä hyvin opettavainen ajatus avausjakeemme alussa ja lopussa.

ME OLEMME HÄNEN VANHURSKAUTENSA ILMAISU Sillä hän on tehnyt hänet synniksi meidän edestämme, joka ei synnistä tiennyt, että meidät tehtäisiin hänessä Jumalan vanhurskaudeksi (Korinttolaiskirje 5:21 KJV). Huomaa tarkasti, miten avausjakeemme sanat on valittu Hengen antaman inspiraation mukaisesti: Kristus Jeesus tehtiin synniksi meidän edestämme, jotta meidät voitaisiin tehdä Hänessä Jumalan vanhurskaudeksi. Tätä on kristinusko. Tämä on

SANOJEN VOIMA JA ARVO Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää (Sananlaskut 18:21). Jumala ei antanut meille Hänen Sanaansa vain, jotta me olisimme siitä samaa mieltä. Se annettiin meille käyttämistä varten. Raamattu kertoo Jumalan luoneen alussa taivaat ja maan. Miten Hän teki sen? Se tapahtui sanoilla. Hän puhui luomakunnan

VANHURSKAUS, RAUHA JA VARMUUS Sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä (Roomalaiskirje 14:17). Apostoli Paavali käsittelee Roomalaiskirjeen 14. luvussa omantunnon kysymyksiä ja sitä, miten kristittyjen tulisi käsitellä henkilökohtaiseen vakaumukseen liittyviä eroavaisuuksia, erityisesti sitä, mitä tulee ruokavalioon ja erityisten päivien viettoon. Hän painottaa sitä, että kristittyjen ei

ARVOSTA KUTSUMUSTASI HÄNESSÄ Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä. Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa, arvostaen “Kristuksen pilkan” suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti (Heprealaiskirje 11:24-26 KJV). Mooseksen esimerkki avausjakeessamme on sitä, mitä Jumala odottaa meiltä, että

ÄLÄ PYYDÄ ARMOA – OTA SE “Mutta te olette valittu sukupolvi, kuninkaallinen papisto, pyhitetty kansa, erityisiä ihmisiä, tuodaksenne esiin ylistystä Hänelle, joka on pimeydestä kutsunut teidät Hänen ihmeelliseen valoonsa, te, jotka ennen ette olleet kansa, mutta nyt olette Jumalan kansa, jotka ette olleet saaneet armoa, mutta nyt olette saaneet armon” (1. Pietari 2:9-10 KJV). Markuksen

EVANKELIUMIN TÄYDELLINEN JULISTAMINEN Olen siis julistanut Kristuksen evankeliumia täysimääräisesti Jerusalemista aina Illyrikoniin asti. Minulla on aina ollut kunnianhimoisena tavoitteena julistaa evankeliumia siellä, missä Kristusta ei tunneta, jotta en rakentaisi jonkun toisen perustalle” (Roomalaiskirje 15:19-20 NIV). Apostoli Paavali kertoo meille avausjakeessamme jotain syvällistä koskien hänen tekemänsä lähetystyön laajuutta. Hänen julistus siitä, että hän oli “julistanut täysimääräisesti”