USKON JA TOIVON VÄLINEN SUHDE
Nyt usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, todiste siitä, mitä ei nähdä (Heprealaiskirje 11:1 KJV).
Usko on ydin, omistuskirja toivotuista asioista. Toivo kohdistuu yleensä tulevaisuuteen. Se on jotain sellaista, jota odotat innolla, jotakin, mitä toivot, mutta joka ei ole vielä toteutunut, kuva tulevaisuudesta tai mielikuva toivotusta lopputuloksesta, saavutuksesta, omaisuudesta tai täyttymyksestä. Toivo on siis tärkeä, koska se edeltää uskoa.
Toisaalta taas usko on tämän toivon ydin. Toivo on uskon toiminnan perustana. Ilman toivoa, uskolla ei ole sisältöä, eikä elämää. Raamattu kertoo meille, että “nämä kolme pysyvät: usko, toivo ja rakkaus.” Vaikka siinä korostetaan, että rakkaus on suurin, siinä myös osoitetaan näiden kaikkien kolmen välttämättömyys. Nämä elementit – usko, toivo ja rakkaus – ovat meille ainutlaatuisia osana jumalallista luontoamme.
Toivo on ratkaisevan tärkeää, koska se ylläpitää meitä ja pitää meidät yhteydessä tulevaisuuteen. Se on kuva, mielikuva, jolle usko antaa sisällön. Kun voit nähdä sen toivossa, usko tekee siitä todellisen. Uskon ja toivon välistä suhdetta havainnollistetaan kauniisti kvanttifysiikan aalto-hiukkasdualismi käsitteen avulla. Kvanttimekaniikan kokeet paljastavat, että subatomiset hiukkaset ovat havaitsemattomina olemassa aaltoina. Mutta kun aalto havaitaan, se muuttuu hiukkaseksi ja muotoutuu materiaksi.
Tämä ilmiö on aivan samankaltainen kuin uskon ja toivon välinen toiminta. Toivo on potentiaalinen energia – aalto, mahdollisuus. Kun keskityt siihen, kun tarkkailet sitä uskon kautta, se muuttuu materiaksi. Se tulee todelliseksi. Raamattu on jo selittänyt tämän todellisuuden. Se osoittaa meille, että toivon täytyy edeltää uskoa.
Toivo tuottaa kuvan ja usko muuntaa tämän potentiaalisen energian konkreettiseksi todellisuudeksi. Ilman toivoa, uskolla ei ole mitään, minkä perusteella toimia. Kun sinulla on toivoa, silloin hallussasi on mahdollisuus siihen, mikä voi realisoitua ja usko aktivoi sen, ja muuttaa sen, mikä oli tähän saakka aineetonta, konkreettiseksi materiaksi.
RUKOUS
“Rakas Isä, kiitos näistä kolmesta luovasta elementistä: uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Asetan sydämeni Sanasi mukaiseen visioon, herättelen esiin toivoa sydämeltäni suurenmoisempaa ja kirkkaampaa tulevaisuutta varten. Uskoni on elävä ja aktiivinen, se tuo jokaisen mahdollisuuden todellisuudeksi. Toivoni on horjumaton ja uskoni on aktiivinen, tuottaen tuloksia ja materialisoiden jokaisen lupauksen elämääni, Jeesuksen Nimessä. Aamen.”
LISÄOPISKELUA VARTEN:
Roomalaiskirje 8:24-25; Markus 9:23; 2. Korinttolaiskirje 4:17-18
1 VUODEN RAAMATUNLUKU-SUUNNITELMA
Johannes 8:48-59 & 2. Kuninkaiden kirja 1-3
2 VUODEN RAAMATUNLUKU-SUUNNITELMA
Markus 11:12-26 & 4. Mooses 22