Putinin puhe 21.2.2022 suomeksi

Venäjän presidentin Vladimir Putin piti 21.2.2022 tärkeän puheen Ukrainan tilanteesta sekä Donbassin ja Naton asemasta sotaa edeltäneessä kiristyneessä tilanteessa. Tästä Ylen suomentamasta puheesta käy hyvin ilmi Putinin perspektiivi näihin asioihin juuri ennen 24.2.2022 alkanutta Ukrainan sotaa. Putin tunnusti tällä puheella Donetskin kansantasavallan ja Luhanskin kansantasavallan itsenäisyyden ja suvereniteetin.

Yle tietenkin väittää omassa propagandassaan, että Putinin puhe sisältäisi virheellistä historiantulkintaa, propagandaa ja suoranaisia valheita. Me taas toivomme, että Ylellä olisi edes sen verran selkärankaa jäljellä, että olisivat kääntäneet puheen oikein, mutta emme voi muuta kuin toivoa. Yle on tehnyt myös oman kattavan propaganda artikkelinsa tästä Putinin puheesta, jossa Yle kertoo ylimieliseen tapaansa “totuuden” Venäjän ja Ukrainan asioista lännen virallisen propagandan mukaisissa raameissa.

Tässä on lainauksia Putinin puheesta videolta:

“Ukrainassa nousi kansalliskiihko, joka kehittyi nopeasti agressiiviseksi russofobiaksi ja uusnatsismiksi. Ukrainalaiset nationalistit ja uusnatsit osallistuivat Pohjois-Kaukasian terroristiryhmiin. Ne esittivät yhä äänekkäämmin aluevaatimuksia Venäjälle.

USA ja Nato kehittävät häpeämättä Ukrainan aluetta mahdollisten sotilaallisten operaatioiden näyttämöksi. Yhteisharjoitukset on selkeästi suunnattu Venäjää vastaan.

Pelkästään viime vuonna niihin osallistui yli 23 000 sotilasta ja yli tuhat sotateknistä laitetta.

Jo hyväksytyn lain mukaan ulkomaiset joukot saavat tulla vuonna 2022 Ukrainaan osallistuakseen monikansallisiin harjoituksiin.

Kyse on selvästi ennen kaikkea Naton joukoista. Täksi vuodeksi on suunniteltu vähintään kymmenen vastaavaa yhteisharjoitusta. Niiden avulla on selvästi tarkoitus peittää Ukrainassa olevien Nato-joukkojen määrän nopea kasvu.”

“Ukrainan liittyminen Natoon on suora uhka Venäjän turvallisuudelle. Naton Bukarestin huippukokouksessa huhtikuussa 2008 USA ajoi läpi päätöksen Ukrainan ja Georgian liittymisestä Natoon.

Monet USA:n eurooppalaiset liittolaiset ymmärsivät jo tuolloin siihen liittyvät riskit, mutta heidän oli pakko hyväksyä vanhemman kumppaninsa tahto.

Amerikkalaiset käyttivät heitä hyväkseen toteuttaakseen Venäjän-vastaista politiikkaansa. Monet jäsenmaat suhtautuvat edelleen skeptisesti Ukrainan Nato-jäsenyyteen.”

“Vuonna 1990, kun keskusteltiin Saksojen yhdistymisestä, USA lupasi Neuvostoliiton johdolle, että “Naton toimivalta tai sotilaallinen läsnäolo ei laajene tuumakaan itään” ja että “Saksan yhdistyminen ei johda Naton sotilaallisen organisaation leviämiseen itään.””

“Haluan kysyä: Miksi tämä kaikki? Mitä varten? Vaikka ette haluaisi pitää meitä ystävänä ja liittolaisena, niin miksi tehdä meistä vihollinen? Tähän on vain yksi vastaus.

Kyse ei ole hallinnostamme eikä mistään muusta. He eivät vain tarvitse Venäjän kaltaista suurta itsenäistä maata. Siinä vastaus kaikkiin kysymyksiin.

Tämä on USA:n perinteisen Venäjän-politiikan lähde. Tästä johtuu suhtautuminen turvallisuusehdotuksiimme.

Vilkaisu karttaan näyttää, missä määrin länsimaat ovat pitäneet lupauksensa estää Naton laajeneminen itään. He petkuttivat. Olemme nähneet Naton viisi laajenemisaaltoa.

Vuonna 1991 Natoon hyväksyttiin Puola, Tšekki ja Unkari, vuonna 2004 Bulgaria, Viro, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia ja Slovenia, vuonna 2009 Albania ja Kroatia, vuonna 2017 Montenegro ja vuonna 2020 Pohjois-Makedonia.

Tämän tuloksena Naton sotilaallinen infrastruktuuri tuli aivan Venäjän rajoille. Se oli keskeisiä syitä Euroopan turvallisuuskriisiin, vaikutti kielteisesti kansainvälisiin suhteisiin ja johti keskinäisen luottamuksen menettämiseen. Tilanne heikkenee edelleen, myös strategisella alueella. Romaniaan ja Puolaan perustetaan ohjusten torjunta-alueita osana USA:n maailmanlaajuista ohjuspuolustusjärjestelmää.”

“He aikovat epäilemättä toteuttaa suunnitelmansa kuten he ovat tehneet toistuvasti viime vuosina laajentamalla Natoa itään ja tuomalla aseitaan ja laitteitaan Venäjän rajoille piittaamatta protesteistamme ja varoituksistamme.

He eivät välittäneet niistä vaan tekivät, mitä halusivat. He käyttäytyvät tietysti samalla tavalla jatkossakin noudattaen sanontaa koirat haukkuu, mutta karavaani kulkee.

Sanon heti, että me emme suostuneet emmekä suostu tähän. Venäjä on kannattanut ja kannattaa sitä, että vaikeimmatkin ongelmat ratkaistaan poliittisin ja diplomaattisin neuvotteluin. Ymmärrämme valtavan vastuumme alueellisesta ja globaalista vakaudesta.

Venäjä teki jo vuonna 2008 aloitteen Euroopan turvallisuussopimuksesta. Sen idea oli, että yksikään euroatlanttinen maa tai kansainvälinen organisaatio ei voi vahvistaa turvallisuuttaan toisten turvallisuuden kustannuksella. Ehdotuksemme kuitenkin hylättiin sillä verukkeella, että Venäjän ei pidä antaa rajoittaa Naton toimintaa.

Lisäksi meille sanottiin suoraan, että vain Naton jäsenillä voi olla juridisesti sitovat turvallisuustakuut. Luovutimme viime joulukuussa läntisille kumppaneillemme sopimusluonnoksen Venäjän ja USA:n välisistä turvatakuista sekä sopimusluonnoksen toimenpiteistä Venäjän ja Naton jäsenmaiden turvallisuuden takaamiseksi. Yhdysvallat ja Nato vastasivat yleisillä lausunnoilla.

Niissä oli mukana rationaalisuuden hiven, mutta ne koskivat toissijaisia asioita ja näyttivät yritykseltä ohjata keskustelu sivuraiteille.

Vastasimme korostamalla, että olemme valmiit jatkamaan neuvotteluja, mutta sillä ehdolla, että kaikki asiat käsitellään yhtenä pakettina, joka sisältää kolme tärkeintä ehdotustamme.

Ensimmäinen on Naton laajentumisen estäminen.

Toinen on Naton pidättäytyminen hyökkäysaseiden sijoittamisesta Venäjän rajoille. Kolmas on Naton sotilaallisen kyvyn ja infrastruktuurin palautus sille tasolle, millä ne olivat 1997, jolloin allekirjoitettiin Venäjän ja Naton yhteistyösopimus.

Juuri nämä periaatteelliset ehdotukset jätettiin huomiotta. Läntiset kumppanit toistivat jälleen kerran kaikkien tuntemat lauseet siitä, että joka maalla on oikeus valita vapaasti tapansa varmistaa turvallisuutensa ja liittyä mihin tahansa sotilasliittoihin ja liittoumiin.

Eli heidän asenteensa ei ollut muuttunut ja kuulimme tutut viittaukset Naton avoimien ovien politiikkaan. Lisäksi he yrittivät kiristää meitä ja uhkasivat pakotteilla, jotka he ottavat käyttöön joka tapauksessa Venäjän suvereniteetin ja asevoimien voiman kasvaessa.

Aina löytyy tekosyy uudelle pakotehyökkäykselle, tai se keksitään riippumatta Ukrainan tilanteesta. Heidän ainoa tavoitteensa on hidastaa Venäjän kehitystä. He tekevät niin jatkossakin, aivan kuten ennenkin, jopa ilman muodollista tekosyytä vain siksi, että olemme olemassa, emmekä luovu koskaan suvereniteetistamme, kansallisista eduistamme tai arvoistamme.

Haluan sanoa selvästi ja suoraan: kun emme saaneet USA:lta ja Natolta vastausta ehdotukseemme tasavertaisesta dialogista peruskysymyksistä, ja maahamme kohdistuva uhka kasvaa merkittävästi, Venäjällä on täysi oikeus ryhtyä vastatoimiin oman turvallisuutensa takaamiseksi.

Juuri niin me aiomme tehdä.

Mitä tulee Donbassin tilanteeseen, niin Kiovan hallitseva eliitti kertoo jatkuvasti julkisesti, ettei se halua panna täytäntöön Minskin sopimuksia, eikä ole kiinnostunut rauhanomaisesta ratkaisusta.

Se yrittää päinvastoin aloittaa jälleen salamasodan Donbassissa, kuten tapahtui jo vuonna 2014 ja 2015. Me muistamme, miten nuo seikkailut päättyivät. Donbassin asutuskeskukset joutuvat joka päivä tulituksen kohteeksi.

Suuri sotilasryhmä käyttää jatkuvasti drooneja, raskasta aseistusta, ohjuksia, tykistöä ja raketinheittimiä. Siviilien tappaminen, saarto, lasten, naisten ja vanhusten pahoinpitely vain jatkuu. Loppua sille ei ole näkyvissä.

Niin sanottu sivistynyt maailma, jonka ainoiksi edustajiksi läntiset kollegamme ovat julistautuneet, on päättänyt olla näkemättä sitä.

Ikään kuin ei olisi olemassakaan kauhua ja kansanmurhaa, jonka kohteeksi on joutunut lähes neljä miljoonaa ihmistä.

Ja vain siksi, että he eivät hyväksyneet lännen tukemaa vallankaappausta vuonna 2014 ja vastustivat kansalliseksi politiikaksi nostettua siirtymistä kohti alkukantaista ja aggressiivista nationalismia ja uusnatsismia.

He taistelevat perusoikeudestaan elää omalla maallaan, puhua omaa kieltään ja säilyttää kulttuurinsa ja perinteensä. Kuinka kauan tämä tragedia voi jatkua? Kuinka kauan sitä voi sietää?

Venäjä on halunnut turvata Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja vaatinut sinnikkäästi, että pannaan täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2202, joka hyväksyttiin 17.2.2015 ja jossa vahvistettiin 12.2.2015 hyväksytty Minskin sopimus Donbassin tilanteen ratkaisusta. Kaikki oli turhaa.

Presidentit ja kansanedustajat vaihtuivat, mutta Kiovassa vallan kaapannut aggressiivinen ja nationalistinen hallinto pysyi ennallaan. Se on täysin vuoden 2014 vallankaappauksen tuote. Ne, jotka lähtivät verenvuodatuksen, väkivallan ja laittomuuden tielle, tunnustivat ja tunnustavat vain sotilaallisen ratkaisun Donbassin kysymykseen.

Siksi katson välttämättömäksi tehdä kauan odotettu päätös tunnustaa välittömästi Donetskin kansantasavallan ja Luhanskin kansantasavallan itsenäisyys ja suvereniteetti.

Pyydän Venäjän federaation liittokokousta tukemaan tätä päätöstä, ja ratifioimaan molempien tasavaltojen kanssa solmitun ja ystävyys- ja avunantosopimuksen.

Nämä asiakirjat laaditaan ja allekirjoitetaan piakkoin. Ja Kiovassa vallan anastaneiden ja sitä edelleen käyttävien on lopetettava vihollisuudet välittömästi.

Muuten kaikki vastuu verenvuodatuksen jatkumisesta on täysin Ukrainan hallinnon omallatunnolla. Ilmoittaessani tehdyistä päätöksistä luotan Venäjän kansalaisten, maan kaikkien isänmaallisten voimien tukeen. Kiitos.”

Nato on tullut uhkaamaan Venäjää