Dan Astin-Gregory haastattelee tällä videolla kliinisen psykologian professori Mattias Desmetia, joka luennoi Gentin yliopistossa Belgiassa. Psykologi Desmet kertoo tekemistään havainnoista kuluneelta 1,5 vuodelta, mikä on johtanut hänet siihen johtopäätökseen, että suurin osa ihmisistä on vaipunut massapsykoosin (“mass formation psychosis”) kaltaiseen tilaan. Tämän on saanut aikaan median lietsoma pelkokampanja, joka on pommittanut meille jatkuvasti vain yhtä suurta uhkakuvaa.
Psykologi Desmet nimesi videolla neljä edellytystä, joista massapsykoosi pääsee kehittymään yhteiskunnassa: sosiaalinen eristyneisyys, merkityksettömyyden tunne, yleinen ahdistuneisuus ja tyytymättömyys. Ihmisillä ei ole mitään syytä palata takaisin siihen “vanhaan normaaliin”, koska se oli heille kaikin tavoin merkityksetöntä, yksinäistä, ahdistavaa ja epämiellyttävää.
Suuret kiitokset tämän videon suomentamisesta hyzz -kanavalle TokenTubessa. Alkuperäinen suomennettu video löytyy täältä.
Tässä on lainauksia professori Mattias Desmetin puheesta tältä videolta:
“Koronatoimiin eniten vaikuttaneet mallit tulivat Lontoon Imperial Collegesta. Nämä mallit ennustivat, että vuoden 2020 toukokuun loppuun mennessä Ruotsissa kuolisi 80 000 ihmistä, jos maa ei sulkisi sulkutilan kautta kaikkea. Ruotsi ei sulkenut mitään ja vain 6000 ihmistä kuoli Ruotsissa.
Laskentamallit siis yliarvioivat kuolleisuuden 15 kertaa suuremmaksi, joten kyse on todella suuresta virheestä. Ja omituisinta tässä oli se, että vaikka nämä koronatoimenpiteet esiteltiin tieteeseen perustuvina matemaattisina malleina, kun laskentamallien sitten havaittiin yliarvioivan viruksen vaarallisuutta aivan dramaattisesti, niin toimenpiteitä ja asian lähestymistapaa ei kuitenkaan muutettu, vaan jatkettiin edelleen samalla tiellä. Tämä oli minulle käänteentekevä hetki.
Aloin tutkimaan asiaa sen jälkeen kliinisen psykologian näkökulmasta. Ja aloin ihmettelemään, että miten on mahdollista, että koko ihmiskunta seuraa tällaista narratiivia, jossa on niin runsaasti aivan absurdeja asianhaaroja. Yhtenä esimerkkinä tästä toimii se, miten YK varoitti aivan kriisin alussa siitä, että kehitysmaissa tulisi todennäköisesti kuolemaan enemmän ihmisiä näiden rajoitusten takia kuin mitä koronaviruksen takia. Joten hoitokeino oli paljon pahempi kuin itse tauti. Mutta kukaan ei näyttänyt kiinnittävän tähän minkäänlaista huomiota, sillä kaikki keskittyivät vain koronauhreihin.
Ihmiset vain uskoivat edelleen viralliseen narratiiviin, mikä on todella omituista. Toukokuusta 2020 lähtien aloin tutkimaan minkälaisia psykologisia prosesseja yhteiskunnassamme oli oikein meneillään. Ja minulla meni siihen jopa 3-4 kuukautta ennen kuin tajusin sen, mitä tässä oli todella tapahtumassa. Siis että kyse oli suuren mittakaavan massapsykoosin muodostumisesta.
Yksi joukkopsykoosin muodostumisen piirteistä on se, miten se tekee ihmisistä aivan äärimmäisen suvaitsemattomia kaikkia toisenlaisia mielipiteitä kohtaan. Voimme myös ymmärtää syyn tähän hyvin helposti, kun tiedämme, että nämä toisenlaiset äänet uhkaavat herättää ihmiset. Josta seuraisi se, että heräävät joutuisivat kohtaamaan jälleen nämä haastavat elämän olosuhteensa ajalta ennen massapsykoosin muodostumista.
Jos joku siis yrittäisi sanoa heille, että koronanarratiivi on väärä, nämä ihmiset kokevat joutuvansa vaaraan herätä. Jolloin he joutuisivat jälleen kohtaamaan aiemmin vaikuttaneen yleisen ahdistuneisuuden tilan ja yhteenkuulumattomuuden tunteen jne. Tämä toimii yhtenä syynä sille, miksi suuret ihmismassat ovat erittäin suvaitsemattomina toisenlaisten mielipiteiden suuntaan.
Toisena syynä toimii se, että hypnoosin tai massapyskoosin otteessa olevalle ihmiselle on helpompaa olla mieluummin uskomatta toista henkilöä, joka yrittää vakuuttaa häntä siitä, että narratiivi on pahasti pielessä. On paljon helpompaa ohjata kaikki tämä turhautuneisuus ja aggressiivisuus, mikä oli jo olemassa ennen tätä pandemiaa, näitä eriäviä mielipiteitä kohti.
Nämä ihmisjoukot näyttävät myös suorittavan hirmutekoja ikään kuin ne olisivat heidän pyhänä tehtävänään. Se on hyvin tyypillistä käyttäytymistä heille. Koska nämä ihmisjoukot tuntevat, että eriävien mielipiteiden tuhoamisen kautta he suojelevat omaa yhteisöään. Ja se pitää tietyssä määrin paikkansakin. He eivät tajua sitä, että he pitävät tavallaan omana pyhänä velvollisuutenaan toimia julmasti toisenlaisia mielipiteitä ja ääniä kohtaan. Ja samalla he myös suojelevat näin omaa yhteisöään, kun he kohdistavat kaiken turhautuneisuuden ja aggressiivisuuden yhteen pisteeseen. Ja näin he saavat tyydytettyä omat tarpeensa turhautuneisuuden ja aggression purkamisen osalta.
Gustave Le Bon kuvaili jo 1800-luvulla, että yhtenä pääpiirteenä tässä toimii ihmisjoukon suvaitsemattomuus niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät ole heidän kanssaan samaa mieltä. He haluavat, että kaikki olisi heidän kanssaan samaa joukkoa. Ja toisaalta on hieman kummallista, miten he eivät kuitenkaan tahdo tuhota tätä heidän viimeistä vihollistaan, koska he tarvitsevat vihollisia. Tämä joukko pysyy kasassa ainoastaan silloin, kun heillä on yhteinen vihollinen eli ahdistuksen kohde.
George Orwell kuvaili myös tätä hyvin romaanissaan 1984. Hän puhui tässä kirjassaan euraasialaisesta soturista, joka toimi jatkuvana uhkana, mutta kukaan edes tiennyt, oliko häntä oikeasti edes olemassa. Totalitarisissa järjestelmissä joukkojen on aina keksittävä uusia vihollisia ja ahdistuksen kohteita. Koska jos ahdistukselle ei ole kohdetta, silloin tällä koko joukolla ei myöskään ole syytä olla olemassa. Ahdistuksen kontrolloiminen on tässä yksi tärkeimmistä tekijöistä.
Joukkojen johtajat tietävät, että ilman ahdistuksen kohdetta, joukot heräävät. Ja mitä nämä joukot sitten tekevät herätessään? Aivan ensimmäisenä he tappavat johtajansa. Se on tyypillistä toimintaa heille, koska herätessään he tajuavat kaikki ne menetykset, joista ovat joutuneet kärsimään, kun olivat hypnoosissaan. He syyttävät johtajiaan näistä menetyksistä. Gustave Le Bon kuvaileen tämän asian näin: `Jokaisen, joka asettaa itsensä joukon johtajaksi, on myös parasta valmistautua tulemaan heidän tappamaksi`.”
Täältä löytyy toinen Mattias Desmetin suomennettu haastattelu, kun hän vieraili lakimies Reiner Fuellmichin koronakomitean kuultavana:
Olli Posti on myös kirjoittanut hienon artikkelin tästä aiheesta:
Massapsykoosin muodostuminen