JEESUKSEN MERKITTÄVÄ KUOLEMA
Mutta kun sadanpäämies, joka seisoi häntä vastapäätä, näki hänen näin antavan henkensä, sanoi hän: “Totisesti tämä ihminen oli Jumalan Poika” (Markus 15:39).
Jeesuksen kuolema oli poikkeuksellinen ja täynnä yliluonnollisia tapahtumia, jotka vahvistivat samalla myös Hänen jumaluutensa. Väärin perustein syytettynä, pidätettynä ja ristiinnaulittuna Jeesus roikkui ristillä ja ylipapit, kirjanoppineet ja vanhimmat pilkkasivat Häntä (Matteus 27:42-43). Jopa Hänen vierelle ristiinnaulitut varkaat liittyivät mukaan pilkkaamaan Häntä (Matteus 27:44, Markus 15:32).
Ja sitten kuudennesta tunnista (klo 12) aina yhdeksänteen tuntiin (klo 15) saakka, pimeys peitti kaikkea maata. Tämä yliluonnollinen pimeys kesti kolme tuntia ja sen merkitykseen liittyi jotain, mikä menee luonnollisen maailman tasoa syvemmälle. Yhdeksännen tunnin kohdalla Jeesus huusi kovalla äänellä: “Eeli, Eeli, lama sabaktani?” Se tarkoittaa: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” (Matteus 27:46).
Tämä oli se hetki, kun koko maailman synnit oli laitettu Jeesuksen kannettavaksi. Isä, joka on liian pyhä katsoakseen syntiin (Habakuk 1:13) käänsi Hänelle selkänsä ja Jeesus, joka ei ollut koskaan ollut erotettuna Isästä huusi tuskissaan. Tämä erottaminen oli se malja, johon liittyen Jeesus rukoili Getsemanen puutarhassa, kun Hän sanoi: “Isäni, jos mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja…” (Matteus 26:39).
Hän ei kammoksunut kuolemaa, vaan eroa Isästä, joka oli seurausta siitä, että Hän tuli synniksi koko ihmiskunnan puolesta. Raamattu sanoo: “Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi” (2. Korinttolaiskirje 5:21). Ja Hän huusi sitten kovalla äänellä: “Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni” (Luukas 23:46).
Jeesus käski oman kuolemansa tapahtumaan. Hän luovutti oman henkensä tietoisesti ja tarkoituksellisesti Isän käsiin. Jeesus oli julistanut aiemmin: “Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin… Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen” (Johannes 10:17-18).
Kun Jeesus antoi henkensä, temppelin väliverho repeytyi kahtia ylhäältä alaspäin, mikä merkitsi Jumalan ja ihmisen välisen rajan poistumista, joka toi meille pääsyn Isän läsnäoloon. Jopa ristiinnaulitsemista valvonut sadanpäämies, nähdessään sen, miten Jeesus kuoli, huudahti: “Totisesti tämä mies oli Jumalan Poika” (Markus 15:39).
Hänen tapansa kuolla todisti Hänen jumaluudestaan. Jeesuksen kuolema ei ollut mikään tavallinen kuolema. Se oli äärimmäinen uhri, joka toi pelastuksen koko ihmiskunnalle.
RUKOUS
“Rakas Isä, kiitos Jeesuksen kuolemasta, jonka verellä kaikki synnit sovitettiin. Minä iloitsen Kristuksen täytetystä työstä, tietäen Hänen antaneen elämänsä minun puolestani ja ottaneen sen jälleen takaisin voitokkaasti. Elän voitokkaasti ja nautin Hänen uhrautuvan rakkautensa hankkimista eduista, nyt ja aina. Aamen.”
LISÄOPISKELUA VARTEN:
Johannes 10:17-18; Luukas 23:46-49; Matteus 27:50-54
1 VUODEN RAAMATUNLUKU-SUUNNITELMA
Apostolien teot 24:1-27 & Psalmit 1-6
2 VUODEN RAAMATUNLUKU-SUUNNITELMA
Luukas 9:10-17 & Joosua 12