
ANTAMISEN VOIMA
Ja Kesareassa oli mies, nimeltä Kornelius, sadanpäämies niin kutsutussa italialaisessa sotaväenosastossa. Hän oli hurskas ja Jumalaa pelkääväinen, niin kuin koko hänen perhekuntansakin, ja antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati Jumalaa (Apostolien teot 10:1-2).
Jumala on selkeästi itsekkyyttä vastaan. Sitä vastoin Hän tarttuu jokaiseen tilaisuuteen pelastaakseen, siunatakseen ja nostaakseen antajaa. Huomaa tämä sana “pelastaa”. Jopa ei-kristityt, jotka ovat antajia – jotka ovat suvaitsevaisia ja anteliaita – saavat Jumalan huomion ja Hän pyrkii pelastamaan heidät. Jos Hän löytää jonkun rukoilemaan heidän puolestaan, Hän käyttää laillista oikeuttaan toimia ja opastaa heidät pelastukseen.
Korneliuksen tarina Apostolien tekojen 10. luvussa havainnollistaa kauniisti tätä totuutta. Kornelius oli roomalainen sadanpäämies, pakana, joka ei kuulunut juutalaisyhteisöön. Mutta hän oli silti hurskas mies, joka pelkäsi Jumalaa ja oli tunnettu anteliaisuudestaan. Hän antoi almuja ihmisille ja rukoili jatkuvasti.
Hänen antamisensa ja rukouksensa eivät jääneet huomaamatta, vaan ne nousivat muistoksi Jumalan eteen. Hänen anteliaisuutensa tähden Jumala lähetti enkelin Korneliuksen luo ja antoi hänelle jumalallisen ohjeen kutsua Pietari paikalle, joka toisi hänelle pelastuksen sanoman. Ajattele, enkeli ilmestyi Korneliukselle hänen antamisensa takia!
Jumala järjesti kokonaisen pelastussuunnitelman Korneliukselle perheineen hänen anteliaisuutensa tähden. Kun Pietari saarnasi heille Jeesuksesta Kristuksesta, Pyhä Henki laskeutui jokaiseen paikalla olevaan. He alkoivat puhumaan kielillä ja ylistämään Jumalaa. Tämä hetki toimi käännekohtana alkuseurakunnan historiassa, koska siinä paljastui koko maailman kattava Evankeliumin visio.
Jumala halveksii piheyttä, sillä se on vastoin Hänen luontoaan ja se kuvastaa paholaisen luontoa. Aina, kun Jumala katsoo pihiä ihmistä, Hän näkee hänessä vihollisen. Mutta kun Hän näkee antajan, Hän näkee jotain omasta Itsestään kyseisessä henkilössä ja Häntä vetää puoleensa tämä rakkaus. 2. Korinttolaiskirje 9:7 AMPC sanoo: “…Jumala rakastaa (Hän iloitsee, arvostaa yli kaiken muun, eikä ole halukas hylkäämään tai luopumaan) iloista (riemuitsevaa, “nopeasti toimivaa”) antajaa [jonka sydän on mukana antamisessa].” Olkoon tämä sinun kuvauksesi, ja silloin kokemuksesi Jumalan rakkaudesta tulee olemaan ylitsevuotava.
TUNNUSTUS
“Olen iloinen antaja, ja antamiseni kautta asemoin itseni oikeaan linjaan Jumalan jumalallisen tarkoituksen kanssa ja saan kokea Hänen yltäkylläistä armoaan. Toimin yliluonnollisissa siunauksissa, suosioissa ja jatkuvassa kasvussa. Kiitos Herra, että olet tehnyt minusta kanavan siunaustesi välittämiseksi maailmalleni, Jeesuksen Nimessä. Aamen.”
LISÄOPISKELUA VARTEN:
2 Korinttolaiskirje 9:6-7 AMPC; Sananlaskut 11:24-25; Apostolien teot 10:3-4; Heprealaiskirje 13:16 AMPC
1 VUODEN RAAMATUNLUKU-SUUNNITELMA
Johannes 20:19-31 & 1 Aikakirja 23-25
2 VUODEN RAAMATUNLUKU-SUUNNITELMA
Markus 15:25-32 & 5. Mooses 5