Lakimies Aki Nummelinin kannanotto perustuslakivaliokunnan koronapassi-lausuntoon

Lakimies Aki Nummelin kirjoitti 8.10.2021 ammattinsa puolesta kattavan analyysin tästä laittomasta koronapassihankkeesta, jota eduskuntamme pyrkii toteuttamaan kirjaimellisesti lopulta päämme viemiseksi. Alkuperäinen julkaisu löytyy Aki Nummelinin Facebookista.

Tässä on kopio tekstistä:

---

Olen perehtynyt perustuslakivaliokunnan lausuntoon koskien valtioneuvoston sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä tekemää lakialoitetta koskien niin kutsuttua koronapassia. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa on lukuisia oikeudellisia puutteita ja laiskaa perehtymistä asiaa koskeviin tieteellisiin tutkimuksiin. Suosittelemme perustuslakivaliokuntaa ottamaan lakiesityksen uudelleen käsittelyyn.

Perustuslakivaliokunta on aivan oikein huomauttanut valtioneuvostoa siitä, että

1) koronatauti saa tartuntatautilaissa kohtuuttoman suuren osuuden ja että

2) ehdotettu sääntely yhdessä tartuntatautilain muuttamisen koronatautia vastustavaksi laiksi kanssa muodostaa erittäin vaikeaselkoisen ja vaivalloisesti sovellettavan kokonaisuuden.

Lisäksi:

3) perustuslakivaliokunta toteaa, että arviota kaikkien koronarajoitusten aiheuttamista vaikutuksista useisiin perusoikeuksiin ei ole valtioneuvoston toimesta suoritettu.

Lainsäädännön monimutkaistuminen lisää rikkomuksia

Lainsäädännön muodostuessa erityisen monimutkaiseksi ja vaikeasti toteutettavaksi on koko koronakriisin aikana syntynyt ongelma, että esimerkiksi läheskään kaikkia karanteenimääräyksiä ei anneta tartuntatautilääkärin toimesta asianmukaisine valitusosoituksineen.

Lisäksi esimerkiksi kouluissa määrättyjä maskipakkoja ei valvota viranomaisten toimesta mitenkään, eikä myöskään puututa siihen, että kouluissa painostetaan lapsia eri tavoin rokotusten ottamiseen. Kuitenkin rokotuksen ottamisen täytyisi tapahtua ilman ulkopuolista painostusta ja sen pitäisi olla täysin vapaaehtoista.

Välttämättömyysarviota ei ole tehty

Kun myös perustuslakivaliokunta huomauttaa valtioneuvostoa siitä, että arviota rajoitusten vaikutuksista perusoikeuksiin ei ole tehty alkuunkaan riittävässä määrin, on käsittämätöntä, että perustuslakivaliokunta kuitenkin tukee koronapassin käyttöönottoa. Lainsäädännössä perusoikeuksien rajoittamisen pitäisi tapahtua vain tarkasti rajattuna ja välttämättömyyden pakottamana.

Nyt tarkkaa rajausta ei ole tehty, kun valtioneuvostolla ei ole mitään käsitystä siitä, miten laajasti koronarajoitukset ovat perusoikeuksiin tosiasiallisesti vaikuttaneet, eikä myöskään välttämättömyysarviota ole tehty. THL:n tilastojen mukaan lähes kaikilla koronatautiin kuolleilla on ollut vähintään yksi perussairaus ja mediaani-ikä koronaan kuolleilla on 82 vuotta. Kun ottaa huomioon kuolleiden korkean iän ja merkittävän sairastavuuden jo ennestään, on hankalaa päätyä johtopäätökseen, että merkittävästi perusoikeuksia rajoittava koronapassi tulisi ottaa käyttöön välttämättömyysperusteella.

Puutteellista perusoikeusarviointia

Perustuslakivaliokunnan tulisi arvioida lakiesityksiä laajasti ihmisille kuuluvien perusoikeuksien näkökulmasta, mutta koronapassiesitystä ei ole arvioitu esimerkiksi ihmisoikeuksia määrittävien kansainvälisiin sopimuksiin kuuluvien yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla (nk. Oviedon sopimus) sekä TSS-sopimuksen (taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet), eikä potilaslain näkökulmasta mitenkään. Oviedon sopimuksen 5. artikla toteaa: Terveyteen kohdistuva toimenpide voidaan suorittaa vain, jos kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa vapaasta tahdostaan ja tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Potilaslain 6 § puolestaan takaa potilaan itsemääräämisoikeuden.

Koronapassi pakottaa ihmiset ottamaan rokotteen, jos he haluavat mennä koronapassin käyttöönottaneisiin palvelulaitoksiin asiakkaiksi, vaikka edellä mainitut lait antavat ihmiselle oikeuden itse päättää lääketieteellisistä toimenpiteistä, joita heihin kohdistetaan. Se, että tämän voi välttää menemällä kalliiseen koronatestiin, on puolestaan perustuslain 6 §:n, joka takaa kaikkien yhdenvertaisuuden, vastainen. Ihmisen ei pidä maksaa siitä, että hän toteuttaa kaikille yhtäläisesti kuuluvaa perusoikeutta. Kansainvälisen TSS-sopimuksen 15. artikla puolestaan takaa kaikille oikeuden yhtäläisesti ottaa osaa kulttuurielämään. Koronapassi kuitenkin estäisi tämän oikeuden käyttämisen.

Yksilön henkilökohtaisten tietojen suoja häviää?

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa ei arvioida myöskään yksilöiden tietosuojaa ja niin kutsuttua portinvartija-kysymystä. EU:n tietosuoja-asetus, julkisuuslaki ja potilaslaki takaavat oikeuden siihen, että yksilön terveystiedot pysyvät salaisina, eikä niitä voida luovuttaa muille. Tässä tulee esiin portinvartija-kysymys, sillä esimerkiksi kylpylöissä, tanssipaikoilla ja kuntosaleissa, joita muun muassa koronapassin ajatellaan koskettavan, voi koronapassin tarkistaa periaatteessa kuka tahansa; vaikkapa satunnainen kesätyöntekijä.

Tämä työntekijä saa tiedon siitä, onko paikkaan pyrkivä potentiaalinen asiakas ottanut rokotteen, sairastanut koronan tai saanut negatiivisen koronatestituloksen vai ei. Mikään ei takaa sitä, että kyseisen työntekijän saama tieto ei mene eteenpäin muille ihmisille. Jotta yksilön terveystietoja voisi käsitellä, tulisi ”portinvartijan” eli koronapassin tarkastavan henkilön olla ainakin terveydenhuollon koulutettu ammattihenkilö, jotta saadun tiedon jääminen jakamatta eteenpäin toteutuisi.

Rikoslain 38. luvun 2 §:ssä määrätään salassapitorikkomuksesta sakko. Sakon saa, mikäli salassapitovelvollisuuden vastaisesti paljastaa asemassaan, toimessaan tai tehtävässään saamansa tiedon. Näihin tietoihin luetaan kuuluvaksi myös yksilön terveystiedot. Nyt tällaisten ihmisten, jotka asemassaan, toimessaan tai tehtävässään voivat saada salassa pidettävää tietoa, määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Miten voidaan valvoa, että rikoslain 38. luvun 2 §:ssä määriteltyjä rikoksia ei tapahdu tai että niistä vaihtoehtoisesti rangaistaisiin? Ei mitenkään.

Lääketieteelliset perusteet tuotava esille julkiseen keskusteluun

Perustuslakivaliokunta asettuu tukemaan koronapassin käyttöönottoa lähinnä sillä perusteella, että vaikka passi ”asettaa henkilöt eri asemaan, ei ehdotettua sääntelyä voida perustuslakivaliokunnan mielestä sen taustalla olevat lääketieteelliset perusteet huomioiden pitää mielivaltaisena”.

Nyt näitä lääketieteellisiä perusteita ei kuitenkaan ole tuotu esille julkiseen keskusteluun. Lukuisat tahot ovat pyytäneet THL:ltä ja STM:ltä nähtäväksi puolueettomia tutkimuksia koronaviruksesta sekä muun muassa lääketieteellisesti tarkkaa kuvausta koronaviruksesta. Näitä ei ole laitettu julkisesti esille, jotta niistä voitaisiin saada tietoa ja niistä voitaisiin käydä kriittistä, lääketieteellistä keskustelua.

Sen sijaan on runsaasti tieteellistä tietoa siitä, että rajoitustoimenpiteet ovat aiheuttaneet merkittäviä haittoja ihmisten perusoikeuksille ja terveydelle, että rokotteista on aiheutunut merkittäviä haittoja ja että rokotteet eivät estä koronataudin leviämistä. Keskustelu näistä on vaiennettu esimerkiksi siten, että THL on estänyt lukuisten ihmisten pääsyn kommentoimaan heidän Facebook-sivuillaan.

Tällainen toiminta ei luo luottamusta viranomaistoimintaan ja siksi siihen on saatava muutos.